Terveiset EuroSTAR 2019 -testauskonferenssista

AUTOMAATIO, OHJELMISTOKEHITYS, TESTAUS

Minna Aalto
26.11.2019

 

Vuosittainen EuroSTAR-testauskonferenssi järjestettiin tänä vuonna Prahassa 11. – 14.11.2019. Ensimmäiset puolitoista päivää oli varattu tutoriaaleille ja varsinainen konferenssi alkoi tiistaina iltapäivällä kanadalaisen tohtori Chris McKillopin keynote-puheenvuorolla ”Developing Your BS Detector: The Hype & Reality of AI”. Tämä esitys nostikin hyvin esiin aiheen, joka tuntui olevan tämänvuotinen teema EuroSTAR:issa, eli AI, Artificial Intelligence eli tekoäly. AI:tä jollain tavalla sivuavia esityksiä löytyi tämänvuotisesta ohjelmasta useampiakin, mutta McKillopin esitys oli itse kuulemistani aihetta tavalla tai toisella käsittelevistä esityksistä ehdottomasti parhain.

McKillop kyseenalaisti hienosti esityksessään AI:n toimivuuden ja käyttökelpoisuuden tämän päivän maailmassa. Ottaen huomioon sen, että hänellä itsellään on useampiakin aihetta sivuavia tutkintoja, oli hienoa kuulla esitys, jossa ei pelkästään ylistetty ja kehuttu AI:n tuomia mahdollisia ratkaisuja, vaan otettiin myös kriittisesti kantaa näiden ratkaisujen ja koko AI:n toimivuuteen. Keskeinen viesti hänen esityksessään oli, että vaikka tietokoneet kuinka pyrkisivät matkimaan ihmisten ajattelua tai jopa korvaamaan ihmisälyn, ne käyttävät kuitenkin ohjelmistoja, jotka on luonut – yllätys, yllätys – ihminen. Näin ollen kaikissa ohjelmistoissa on taustalla ohjelmiston kehittäjän ajatusmaailma, joka saattaa kaikista pyrkimyksistä huolimatta olla kuitenkin suuntaan tai toiseen vinoutunut, mikä johtaa siihen, että myös tätä ajattelutapaa mallintava tekoäly toimii vinoutuneesti.

McKillop näytti esityksessään useita käytännön elämän esimerkkejä siitä, kuinka eri järjestelmissä on yritetty käyttää tekoälyä vähemmän onnistuneesti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveydenhuollossa AI:n käyttö johti vääränlaisiin hoitopäätöksiin ja sairaskulukorvauksiin – syynä oli se, että järjestelmä käytti päätösten perusteena erilaisia hakijoihin liittyviä yksityiskohtaisia tietoja, mm. ihonväriä, mikä johti järjestelmän tekemiin suorastaan rasistisiin ratkaisuihin. Samoin hän kertoi esimerkin AI-ohjatusta Uber-taksista, joka kolaroi jalankulkijan kanssa niin, että tämä menetti henkensä. Kiinassa AI:n ohjaamaa kasvojentunnistusta käytetään päin punaisia valoja kulkevien jalankulkijoiden seurannassa ja näiden ”rikollisten” kuvat julkaistaan läheisillä valotauluilla heidän häpäisemisekseen julkisesti. Ikävä kyllä tunnistus ei aina toiminut oikein ja se poimi kasvoja mm. ohikulkevien linja-autojen kyljissä olevista mainoksista. Kerran jopa Kiinan johtavan ilmastointilaitteita valmistavan yrityksen toimitusjohtaja sai juuri tästä syystä – täysin aiheetta – kasvonsa tällaiselle häpeätaululle. Kiinan kaltaisessa maassa tällaisella tapahtumalla voi olla suurikin merkitys, joten kyse ei ole aivan vähäpätöisestä asiasta.

Kasvojentunnistus ja sen toimivuus on muutenkin ollut esillä AI:n yhteydessä. Yhdysvalloissa testattiin Amazonin kasvojentunnistusta näyttämällä ohjelmalle kuvia Yhdysvaltain kongressin jäsenistä, joita se vertasi järjestelmään syötettyihin rikollisten pidätyskuviin. Lopputulos: järjestelmä merkkasi kongressiedustajista 28 rikollisiksi järjestelmässä olevien pidätyskuvien perusteella. Ja mikä merkittävämpää, vaikka kongressin jäsenistä vain 20 % on värillisiä, virheellisistä tunnistuksista 39 % kohdistui värillisiin kongressin jäseniin.

Nämä ovat vain osa esimerkeistä, joita McKillop näytti esityksessään. Onneksi hän kertoi myös AI:n positiivisista puolista, mutta hän onnistui kyllä tehokkaasti tuomaan esiin sen, että vaikka tietojärjestelmät kehittyvät kuinka, ne eivät kuitenkaan milloinkaan ole täydellisiä.

Toinen mielenkiintoinen esitys kuultiin keskiviikkoaamuna, kun Kristina Larsen kertoi otsikolla ”Beyond Borders – Field Testing the World’s First Frictionless Border Crossing”, kuinka Norjassa ollaan kehittämässä automaattista tullin rajavalvontajärjestelmää. Kyseessä on siis järjestelmä, jolla tulli seuraa tavaroiden kulkua Norjan rajojen yli – ei pelkästään rajavalvontaviranomaisten käyttämä passintarkastusjärjestelmä. Järjestelmä on tällä hetkellä kehitysvaiheessa ja koekäytössä jo muutamilla Norjan ja Ruotsin välisillä rajanylityspaikoilla, mutta ensi vuoden aikana se on tarkoitus ottaa täysimittaisesti käyttöön ja silloin se asennetaan myös Suomen ja Norjan väliselle tavaraliikenteen rajanylityspaikalle. Järjestelmän on tarkoitus korvata mahdollisimman suuri osa tällä hetkellä manuaalisesti tehtävästä tullaustyöstä eli kuljettajien tekemästä erilaisten lomakkeiden täyttämisestä ja viranomaisten suorittamasta lomakkeiden tarkastamisesta. Esityksessään Larsen kertoi ensin, kuinka järjestelmää oli testattu kehitysvaiheessa pienemässä mittakaavassa lähinnä laboratorio-olosuhteissa, ja sitten hän jatkoi esittelemällä mm. videoiden avulla erilaisia tapoja, joilla järjestelmä oli testattu aidoissa olosuhteissa.

Tulli automaatio ai

Koko tarkastusprosessi itsessään koostuu järjestelmästä, jolla tullauksessa tarvittavat lomakkeet täytetään sähköisesti, sekä rajalla olevasta varsinaisesta tarkastuspisteestä. Tarkastuspisteessä on kaksi tarkastusvaihetta, joista ensimmäisessä kamera kuvaa kuljetusauton rekisterinumeron ja yhdistää sen järjestelmään ennalta syötettyihin rajaselvitystietoihin. Jos kaikki on kunnossa, auto voi jatkaa seuraavaan tarkastuspisteeseen, jossa edelleen rekisterinumeron perusteella tehdään lopullinen lastin tulliselvitys.

tullin rajavalvonta automaatio

Järjestelmään kuuluu siis mm. kameravalvontaa ja puomien aukaisua ja sulkemista, ja Larsen kertoi välillä hupaisiakin esimerkkejä siitä, kuinka testauksessa oli tullut esiin erilaisia ongelmia esimerkiksi puomin aukeamisnopeuden (liian pitkä ja siksi liian raskas puomi aukesi liian hitaasti) ja sääolosuhteiden (järjestelmä ei saanut selvää kuraisista rekisterikilvistä) kanssa.

Ehkä hiukan ironisenakin kokemuksena hän kertoi, kuinka suurin osa testauksesta oli tehty varsin hyvissä sääolosuhteissa loppukesästä ja alkusyksystä, ja oli unohdettu se, että aina ei ole kesä. Näin ollen kun koitti talvi, testaajat joutuivat harjamiehiksi, sillä lumituisku tukki kameroiden linssit niin, että niillä ei pystynyt kuvaamaan kuin lunta ennen kuin ne oli putsattu lumesta puhtaaksi.

tulli rajavalvontakamera

Testauksen aikana esiin tulleista ongelmista on kuitenkin ainakin suurimmalta osin selvitty ja kuten todettua, järjestelmä on tulossa laajempaan käyttöön ensi vuoden aikana.

Nämä ovat vain kaksi esimerkkiä tarjolla olleista kymmenistä esityksistä. Kokonaisuudessaan konferenssi oli mielenkiintoinen ja erittäin hyvin järjestetty. Ainoan miinuksen annankin monelle esityksen pitäjälle. Konferenssin osallistujat saivat kaikki esitysmateriaalit itselleen, mutta hyvin moni esiintyjä oli tehnyt materiaalinsa niin, että kalvolla on vain yksi tai kaksi sanaa tai yksittäinen kuva. Esitykset sinänsä olivat hyviä, mutta jos jälkikäteen haluaisi palauttaa mieleen, mitä kaikkea esityksissä puhuttiin, se on varsin vaikeaa, kun käytettävissä ei ole kuin pari hassua sanaa tai kuvaa – varsinkin, jos katselee sellaisen esityksen materiaalia, johon ei itse päässyt osallistumaan. Siksi itse ainakin toivoisin, että näistä esityksistä olisi konferensseissa saatavilla myös jonkinlainen sanallinen tiivistelmä, joka auttaisi palauttamaan esityksen avainkohdat, kun siihen on tarvis. Tästä asiasta näkyi muiltakin kommentteja konferenssissa käytössä olleessa sähköisessä Whova-kokoussovelluksessa.

Testaus- ja laadunvarmistuspalvelut

Ohjelmistorobotiikan palvelut

Avoimet työpaikat

 

Abonner på vårt nyhetsbrev