Blogi

Browse blogs by our service areas

Ketteryys lisääntyy ja kehittyy

Ketterät toimintatavat ovat olleet olemassa jo muutama kymmenen vuotta ja ketterästä manifestistakin on jo viitisentoista vuotta. Ketteryyttä harjoitetaankin useimmissa organisaatiossa, mutta silti matka ketteryyteen jatkuu vielä joka paikassa. Harva organisaatio tai projekti on ns. täysin ketterä ja sittenkin on aina parannettavaa. Ketteryyteen liittyykin olennaisesti jatkuva parantaminen ja oppiminen; ei edes ajatella, että voidaan olla ikinä kerralla valmiita. Tähtäimessä kannattaa olla aina vain parempi ketteryys. Knowit järjestää tämä tähtäin mielessä 31.5.-1.6.2017 Dr. Alistair Cockburnin Agile Advanced Masterclass -kurssin.

Ketteryyden parantamista on lähdetty hakemaan monista eri suunnista. Yksi suunta on pohtia, miten ketteryys skaalautuu organisaatiossa. Tällä voidaan ymmärtää joko isojen satojen ihmisten hankkeiden toimimista ketterässä moodissa tai sitten koko organisaation ketteröitymistä, eikä vain yksittäisten projektien. Erityisesti edelliseen on keksitty erilaisia skaalausmalleja esim. Scaled Agile Framework (SAFe) tai Nexus. Näissä malleissa luodaan synkronointia ja kommunikointia pienempien ketterien tiimien välille. Jälkimmäisessä skaalauksen merkityksessä, eli organisaation ketteryydessä, ehkä paremmin toimivat Leanin tarjoamat lääkkeet ja DevOps-kulttuuri. Lean kannustaa ajattelemaan vain olennaisia askeleita matkalla tuloksiin, poistamaan kaiken turhan, siis myös organisaation tuoman byrokratian. DevOps-kulttuuri taas kannustaa itseohjautuviin autonomisiin tiimeihin, jotka eivät sitten edes tarvitse niin paljon kommunikaatiota muiden tiimien suuntaan.

Toinen ketteryyden parantamisen suunta on ymmärtää yhä paremmin, mitä ketteryys tarkoittaa. Miten olla todella ketterä, mikä on ketteryyden ydin? Kun aikanaan ketterä manifesti allekirjoitettiin, niin mitkä olivat ne ydinasiat, jotka todella saavat ketterän projektin toimimaan. Ja mitkä ovat asioita, joita on lisätty kokonaisuuteen, jotta se saadaan toimimaan, mutta jotka eivät ole kuitenkaan se kaikkein tärkein ketteryyden ydin. Yksi ketterän manifestin alkuperäisistä kirjoittamista Dr. Alistair Cockburn puhuukin paljon ketteryyden ytimestä (Heart of Agile). Mitkä ovat niitä kaikkein tärkeimpiä asioita ketteryydelle:  kyky toimittaa tuloksia, kyky arvioida toimintaansa, kyky parantaa toimintaa ja kyky tehdä yhteistyötä.

Kolmas suunta on pohtia eri ketterän ohjelmistoprojektin osa-alueita, ja miten niiden avulla esimerkiksi parannetaan liiketoimintavaikutusten priorisointia. Tästä puhuu paljon mm. Gojko Adzic. Valitsemalla projektiin työn alle tärkeimmät asiat liiketoiminnan kannalta, eikä teknisesti järkeviltä tuntuvat asiat, saadaan aikaan jopa se isoin ketteryyden parannus. Toinen esimerkki on miten laadunvarmistus ja testaus parantavat jatkuvaa palautetta siitä, meneekö projekti, tai teknisemmin yksittäisen toiminnallisuuden koodaus, oikeaan suuntaan. Kun testaus kytketään monipuolisesti koko tiimin toimintatavaksi kaikille ketterän projektin rooleille, saadaan aikaan mahdollisimman varhainen palaute ja yhteistyö. Tästä puhuvat paljon mm. Janet Gregory ja Lisa Crispin. Molemmissa esimerkeissä on luonnollisesti suora yhteys myös ketteryyden ytimeen - yhteistyön pitää sujua ja olla ohjenuorana kaikelle tekemiselle. Vaikka välillä tehdään itsenäisesti valmistellen tai suorittaen, niin suunnittelua ja päätöksiä pitäisi tehdä yhdessä.

Ketteryyttä voi siis parantaa hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja kyllä siinä parannettavaa onkin. Vaikka toisaalta ketteryys näyttäisi olevan täysin valtavirtaa, niin kun esim. VersionOnen 2016 kyselyn mukaan 95% organisaatioista toimii ketterästi, ilmenee samaisesta kyselystä myös se, että vain 9% vastaajista kohdalla kaikki heidän tiiminsä ovat ketteriä tai että 53% vastaajista sanoi, että alle puolet heidän tiimeistään toimii ketterästi. Silti, kaikki nämä ketteryysluvut ovat kasvaneet vuodesta toiseen, eli trendi on selvä - ketteryys lisääntyy. Ja ketteryydessä yksi tärkeä parantamisen kohde on varmastikin koko organisaatioiden ketteryyden parantaminen, ettei olla yksittäisten tiimien varassa. Samaan aikaan myös ne yksittäiset tiimit voivat olla yhä ketterämpiä, sillä jokaisella löytyy parannettavaa.

Lisää hyviä ideoita ketteryyteen on luvassa 31.5-1.6.2017 Knowitin kurssilla "Agile Advanced Masterclass", jossa ketteryyden asiantuntija Dr. Alistair Cockburn mullistaa osallistujien käsityksen ketteryydestä. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä.

Lisää tässä kirjoituksessa mainituista asioista löytyy mm. lähteistä