Blogi

Browse blogs by our service areas

ICT Ladies: 7 vinkkiä muutoskunnon parantamiseen

 

 

ICT alalla, etenkin tietoliikennesektorilla työskentelee edelleen hyvin vähän naisia. Miehet ovat kyllä mukavia työkavereita, mutta välillä ha
luaa kuulla myös naisnäkökulmaa eri asioista. Mikä sen helpompaa kuin liittyä mukaan Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten (Tivia) MiitIT-järjestöön ja ICT Ladies -verkostoon vaihtamaan kuulumisia muiden samanhenkisten kanssa. Paitsi ajatustenvaihtoa ja verkostoitumista, ICT Ladies järjestää myös monenlaista toimintaa. Tapahtumat eivät ole yleensä pelkästään ’naiskerhon’ jäsenille suunnattuja, vaan mukaan voi ottaa myös puolison, ystävän tai jopa koko perheen.

Kesällä ICT Ladies -verkosto matkusti Tallinnaan. Laivaseminaarin menomatkalla nautimme laivan buffetissa maukkaan aterian ja aloitimme verkostoitumisen saman tien. Ruokailun jälkeen siirryimme laivan kokoustiloihin jatkamaan esittäytymisiä ’Business speed dating’ -teemalla.

Sekä meno- että paluumatkalla osallistujat saivat nauttia esityksistä, jotka käsittelivät paitsi työhyvinvointia myös kokonaisvaltaista jaksamista ja palautumista erilaisista suorituksista. Henkilökohtaisesti mieleenpainuvin oli Tapani Rinteen esitys siitä, miten voimme kehittää omaa resilienssiämme eli muutoskuntoamme.

Konsulttina toimiessani olen oppinut hyvinkin joustavaksi ja muutoksiin sopeutuvaksi työntekijäksi. Jokainen konsulttina työskennellyt tietää, että yllättäviä tilanteita ja muutoksia suunnitelmiin sattuu lähes päivittäin. Työssä tapahtuvat muutokset ja vapaa-aikana koetut yllättävät tilanteet kuormittavat työntekijää.  Useista pienistä tapahtumista tai vastoinkäymisistä saattaa välillä kasvaa isokin hallitsematon puro tai kuten Rinne esityksessään kuvasi tapahtumaa taulusienellä, johon kaadetaan vettä pieni määrä kerrallaan tai joskus enemmänkin, mutta jossakin vaiheessa sieni on kuitenkin niin märkä, että vesi alkaa valua siitä pois. Tällöin viimeistään tarvitaan ’sienenkuivatusteline’, kuten Rinne asian ilmaisi.

Muutokset ovat häiriöitä, jotka aiheuttavat joko ylilyöntejä eli harmistumista ja pinnan palamista tai alilyöntejä eli lamaantumista. Usein tunne on ohimenevä, mutta valitettavasti tilanne jää joskus pitkäksikin aikaa päälle. Isoimmat muutokset ovat hyvin usein myös ulkopuolisten ymmärrettävissä ja muiden henkilöiden tuki ja myötäelämisen taito voivat auttaa muutoksen kestämisessä. Vaikeampia ovat pienemmät tai hyvin henkilökohtaiset muutokset, joita ympärillä olevat ihmiset eivät välttämättä edes huomaa tai koe samalla tavoin eivätkä ymmärrä niiden merkitystä.

Olisi hyvin tärkeätä, että meillä jokaisella olisi jokin irrottautumiskeino, jolla selvitä muutoksesta. Hyvin usealla seminaarissa mukana olleella liikunta toimi tällaisena vapauttavana muutoksenhallintakeinona. Liikunnan lisäksi mikä tahansa muu harrastus voi vapauttaa muutostilanteen aiheuttamasta ikävästä olotilasta. Myös  muutoksenpurkukaveri, jonka kanssa voi keskustella muutoksen aiheuttamasta tunteesta, olisi loistava apu.

Aina ei pääse harrastamaan tai juttelemaan kaverille ja vaikka pääsisikin, kannattaa silti harjoittaa myös muutostilanteen itsenäistä hallintaa;  kognitiivista käsittelyä. Resilienssiominaisuuksien avulla ihminen selviää vaikeista, traumaattisista tai yllättävistä tilanteista takaisin normitilaan eli tilaan, jossa hän voi toimia tarkoituksenmukaisesti. Rinne esitti seitsemän resilienssin ominaisuutta, joita meistä jokainen voi itsekseen oppia ja kehittää. Resilienssin ominaisuudet ja niihin liittyvät resilienssilauseet ovat:

  1. Optimismi - ”Tämä järjestyy”
    Optimisti tietää, että muutostilanteesta voi tavalla tai toisella selvitä.
  1. Itsetunto - ”Minä pärjään”
    Hyvän itsetunnon omaava luottaa omiin kykyihinsä selvitä tilanteesta.
  1. Fokus – ”Mikä on tärkeintä?”
    Henkilö, joka osaa fokusoida, keskittyy muutostilanteessa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.
  1. Ajattelun joustavuus – ”Mitä muuta tämä voi olla?”
    Joustavasti ajatteleva ei oleta tai luule muutoksen tarkoittavan jotakin vaan pohtii ensireaktion jälkeen, mitä muuta muutos voisi tarkoittaa tai tuoda mukanaan.
  1. Sosiaalinen joustavuus – ”Keneltä saan apua?”
    Sosiaalisesti joustava osaa pyytää apua ja tietää kenelle avunpyynnön kohdistaa.
  1. Järjestelmällisyys – ”Miten etenen?”
    Järjestelmällinen henkilö laatii mielessään suunnitelmia, miten edetä muutostilanteen sattuessa.
  1. Riskinotto – ”Minä uskallan!”
    Riskienottaja uskaltaa ottaa muutoksen vastaan ja toimia.

Jokaisella on ainakin jokin resilienssi ominaisuus. Mitä useampi tai vahvempi ominaisuus on sitä helpompi on päästä takaisin normaaliolotilaan muutostilanteen sattuessa kohdalle. Jokaista resilienssiä ominaisuutta voi kehittää. Ominaisuuden opettelussa toisto on paras opetusväline.

Oli mielenkiintoista tiedostaa esityksen myötä itsessä muutamia resilienssejä ominaisuuksia. Huomata, mitkä ominaisuudet ovat itsellä olleet jo tietämättä käytössä. Kaikista innostavinta oli kuitenkin oppia, miten voin edelleen kehittää omia ominaisuuksiani selvitä tilanteista ja ennen kaikkea tietoisuus siitä, että voin oppia myös uusia resilienssejä ominaisuuksia elämäntilanteiden hallintaan.