Konversio-optimointi, osa 2: Miten tekstin lukemista ja ymmärtämistä voi tukea?

Topic: konversio-optimointi

Outi Aramo
05.12.2017

Verkkopalveluiden ja verkkokirjoitusten sisällön laatimista helpottaa ymmärrys siitä, miten oikeastaan luemme. Mitä sisällön laatijan kannattaisi huomioida?

Lukeminen ja ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa

Kunkin tekstin sisällön ymmärtäminen liittyy aina jokaisen omiin aiempiin kokemuksiin, oppimiseen ja olemassa oleviin tietovarantoihin.

Miten tekstin ymmärrettävyyttä tulisi kehittää?

  • Tekstin hyvä rakenne auttaa sisäistämään asian. Otsikot, kappalejaot ja ryhmittelyt auttavat. Näin erityisesti verkossa, jossa usein pitää hahmottaa olennainen sisältö hyvin nopeasti.
  • Käytä käyttäjien kieltä. Ota selvää, miten kohderyhmäsi puhuvat aiheesta, mitä sanoja käyttäen. Auta lukijaa tarkastelemaan asiaa useasta näkökulmasta.
  • Pyri kuvaamaan asia muutamasta eri näkökulmasta ja varmistat, että useampi ymmärtää viestisi.

Leveät vai kapeat palstat?

Lukumukavuus on dilemma. Käytännön kokeet (Mary Dyson, 2004) ovat osoittaneet, että leveitä palstoja eli pitempiä rivejä on nopeampaa lukea. Tämä johtuu sysäysten ja fiksaatioiden muodostamasta lukutavasta ja siitä, että jokainen rivivaihto pysäyttää lukemisen ja fokus on haettava uudestaan. Kuitenkin kysyttäessä ihmisten mielipidettä, lähes kaikki suosivat kapeampia palstoja leveiden sijaan. Dyson jopa määritteli, että englanninkielisessä tekstissä lukunopeuden kannalta optimaalisin rivipituus on 100 merkkiä, mutta ihmiset valitsevat miellyttävämmäksi 45 tai 72 merkkiä leveät palstat.

Vierekkäisten palstojen suhteen tilanne on vastaavalla tavalla ristiriitainen. Lukunopeus on paras yksipalstaisessa tekstissä, mutta lukijoita miellyttää enemmän kapeammin palstoitettu teksti.

Varminta on verkossa välttää ylilyöntejä suuntaan tai toiseen. Palstoitus on hyvä, silloin kun halutaan jäsentää sisältöä. Hyvin kapeita palstoja kannattaa välttää, koska ne eivät ole luettavia. Yksipalstainen, leveä teksti sopii sisältöön, joka soljuu tarinanomaisesti eteenpäin. Monimutkaisia käsitteitä ja yksityiskohtia sisältävä teksti taas kannattaa jäsennellä kappaleisiin ja palstoittaa. Tällöin pysähdykset lukemisen lomassa ovat enemmän tervetulleita kuin häiritseviä.

Onko lukeminen laitteen näytöltä hankalampaa kuin paperista?

Erilaisten e-kirjojen ja verkkomateriaalien yleistyessä opetuskäytössä kiinnostus verkkolukemisen tutkimiseen on kasvanut. Tutkimusnäyttöä sähköisen tai paperisen tekstin ylivertaisuudesta luetun ymmärtämisen suhteen ei ole, mutta on havaittu, että verkkolukeminen muuttaa tapaamme lukea tekstiä.

On viitteitä siitä (Ziming Liu, 2005), että verkossa lukijat silmäilevät enemmän tekstiä löytääkseen avainsanoja tai kiinnekohtia tekstistä. Samainen tutkija havaitsi myös, että verkossa palataan harvemmin silmäilemään jo luettua tekstiä. Jotkin tutkijat ovat huomanneet, että näytöltä lukeminen on häiriöalttiimpaa kuin paperilta lukeminen.

Voit auttaa lukijaa

  • Varmistamalla hyvän kontrastin tekstin ja taustan välillä. Musta teksti valkoisella taustalla on tutkimusten mukaan helpointa lukea.
  • Käyttämällä riittävän isoa fonttikokoa.
  • Jäsentämällä tekstin kappaleiksi ja käyttämällä bullet-listoja ja kuvia.


Vinkki:
pyri vuorottelemaan sivun sisällä erilaisia palstoituksia sisällön laadusta riippuen. Rytmitä ja ryhmittele tekstiblokkeja niin, että mielenkiinto ja jännite säilyvät lukiessa ja huomio kiinnittyy sinne, minne haluat sen kiinnittyvän.

Esimerkki: Episerver on hyvä julkaisualusta, joka mahdollistaa tekstisisällön monipuolisen palstoittamisen ja jäsentämisen sekä responsiivisen UI:n. Asiakkaamme Gasum hyödyntää omassa verkkokäyttöliittymässään erilaisia palstaleveyksiä, selkeitä kontrasteja ja nostoja.

Artikkeli ja pohdinnat perustuvat Susan M. Weinschenkin 2011 julkaisemaan kirjaan ”100 things every designer needs to know about people”. Susan M. Weinschenk on yhdysvaltalainen käyttäytymispsykologian tohtori, joka on julkaissut useita kirjoja designista ja käyttäjäkokemuksesta. Erityisen ansiokasta on hänen tapansa opastaa miten psykologian perustutkimusta tulisi hyödyntää digitaalisten kanavien kehittämisessä.


Kirjoittaja Outi Aramo on pitkän linjan käyttäjätutkimus-, web-analytiikka- ja digitaalisen markkinoinnin asiantuntija. Parhaillaan Knowit Experience tiimissä Helsingissä. Blogi on toinen osa konversio-optimoinnin käytännön vinkkeihin keskittyvää blogisarjaa.
 

Konversio-optimoinnin palvelut

Knowit Experience kaikki palvelut

 

 

 

Abonner på vårt nyhetsbrev